Jump to content

Mailah Baldemor

Manipud iti Wikipedia, ti nawaya nga ensiklopedia

Mailah Baldemor ket maysa a Filipino a visual artist ken edukador. Napasamak a nangabak iti 1993 Shell National Student Art Competition (NSAC) Naiyarkibo 2025-06-14 iti Wayback Machine.[1] Manipud iti pamilya a nagtaudan ti artist, nakatulong ni Baldemor iti sining ti Pilipinas babaen ti naindaklan a panagaramid ken panangipartisipar iti edukasion ti sining.[2]

Biag ken edukasion

[urnosen | urnosen ti taudan]

Naipakilala ken ni Mailah Baldemor ti sining idi ubing pay la ketdi, a nangisuro kadakuana iti basico a konsepto kas iti kolor a panagkikinnayon uray saan pay a naurnos ti panagsuratna. Nakipaset iti kompetision ti sining idi ubing pay a mangiparangarang ti kinapudno ti kinaartistana ken mangpabaknang ti pammati iti bagina kas maysa a baro a mannurat. Idi 1992, nag-enroll isuna iti University of Santo Tomas College of Architecture and Fine Arts (CAFA), a nagbalin a College of Architecture ken College of Fine Arts and Design, a nangpabigbig iti kinaartistana. Iti sumaruno a tawen, idi 1993, naawatanna ti nasyonal a pannakailasin babaen ti panangabak iti Shell National Student Art Competition iti obra nga Lahar Country. Daytoy a parangal ket nangted kenkuana iti scholarship ken nangrugi iti propesional a panagbiagna iti sining.[3]

Karera ken kontribusion iti sining

[urnosen | urnosen ti taudan]

Ni Mailah Baldemor ket nagserserbi kas Chair ti Painting Program iti University of Santo Tomas College of Fine Arts and Design (UST–CFAD). Kas maysa a lider, nakipaset isuna iti edukasion ken pannakapasayaat dagiti agtutubo a Filipino a mannurat. Ti kinaartistana ket aglawlaw iti nadumaduma a media ken mangipakita kadagiti temang maipanggep iti kasalukuyan a sosiedad.[4]

Naipakaammo ni Baldemor iti epekto ti digital connectivity iti sining ti Pilipinas, a mangipakita no kasano a makatulong dagiti social media ken internet iti panagpapada ti ideya, panangawat kadagiti baro a trend, ken panangipakita iti panagserbi kadagiti isyu kas iti climate change ken salun-at publiko.[5]

Idi 2020, nakipaset isuna kas artist iti Philippine entry a nangabak iti International Christmas Seals contest a naorganisa ti Philippine Tuberculosis Society, a mangipakita ti partisipasionna iti sining a makaikaskaso iti sosiedad.[6]

Pannakaammo ken epekto

[urnosen | urnosen ti taudan]

Idi 2023, naawat ni Mailah Baldemor kas maysa kadagiti uppat a naindaklan a Filipina a mannurat iti selebrasion ti Pilipinas Shell Petroleum Corporation iti International Women's Month. Daytoy a pannakaammo ket nangipakita iti naurnos a panagbaligi kas Shell National Student Art Competition (NSAC) alumna ken iti tuloy-tuloy a kontribusionna iti sining ti Pilipinas.[7][8]

Ti karerana ket mangipakita iti papel ti Shell NSAC iti panangsuporta kadagiti Filipino a mannurat ken mangipakita iti agtultuloy a panangpasayaat ti kompetision iti panangtaripato kadagiti baro a talento iti 59–tawen a kasaysayan.[9]

  1. "Women of Shell NSAC applauded for international women's day". art+. March 2023. Naala idi June 14, 2025.
  2. "4 Filipina Artists Who Have Made Their Name in the Philippine Art Industry". When In Manila. March 2023. Naala idi June 14, 2025.
  3. "Shell NSAC Celebrates Women in Philippine Art". FilipinoArt.ph. March 24, 2023. Naala idi June 14, 2025.
  4. "Balde of CFAD Takes Part in PH Winning Entry to 2020 International Christmas Seals Contest". University of Santo Tomas. 2020. Naala idi June 14, 2025.
  5. "Shell NSAC Women Artists Take Center Stage on International Women's Day". Manila Bulletin. March 9, 2023. Naala idi June 14, 2025.
  6. "Philippine Tuberculosis Society Inc. Facebook Post". Facebook. March 24, 2022. Naala idi June 14, 2025.
  7. "Shell NSAC Honors Four Women Alumni on International Women's Day". Jaja Ramirez Lifestyle. March 29, 2023. Naala idi June 14, 2025.
  8. "Shell NSAC Women Artists Take Center Stage on International Women's Day". Pilipinas Shell. March 2023. Naala idi June 14, 2025.
  9. "Pilipinas Shell National Student Art Competition Celebrates 55 Years of Filipino Art". The Red Circle. September 28, 2022. Naala idi June 14, 2025.